Eilen nappasin aamulla sukset auton kyytiin, ajatuksena lähteä koittamaan miten se suksi luistaa metsätiellä. Alkuun heti pitkä loiva alamäki, jalkapohjat oli ensimmäisten metrien jälkeen jo ihan tulessa aurausharjoittelusta! Aattelin ettei pitkälle pötkitä. Sitten loppui alamäki ja alkoi loiva nousu, laitoin Rian kiinni hiihtovyöhön. Sitten mentiin ja kovaa! Tie oli mutkitteleva ja täynnä pieniä ylä- ja alamäkiä. Alamäet meni koira irti ja yrittelin aurailla. En malttanut mennä hirveän pitkää matkaa tietä eteenpäin, vaan käännyttiin ympäri. Sitten loppui Rialta veto, se ihmetteli, miksi piti kääntyä takasin päin. Jolkotteli vaan ravilla kannustuksista huolimatta ja pälyili mua koko ajan.
Tänään uudestaan! Otin ihan kameran mukaan ja nappailin Riasta muutamat kuvat. Ilma oli mitä mainioin.. Ensimmäinen alamäki meni taas auraillessa ja Ria viipotti irti.
Heti kun laitoin Rian kiinni vyöhön ja sanoin, että mennään, niin sitten mentiin! Ria meni ihan täysillä ja huomasi kuinka se nautti!! :D Vesi vaan tirskui silmistä ja mua nauratti :) Mentiin paljon pidemmälle kuin eilen ja olin niin tyytyväinen Riaan ja itseeni! Itseeni siinä suhteessa, että uskalsin roikkua siellä narun päässä mutkittelevalla tiellä ja pysyin kyydissä myös loivat alamäet :D Kun aurasin vauhtia jarruttaakseni, Ria vaan paino kahta kovempaa menemään :D Kerran lensin naamalleni, se johtui suksen alle joutuneesta kivestä..
Käännyttäessä takasin, Ria veti vieläkin :) Olin niin tyytyväinen sen työskentelystä! Ihan viimeisillä metreillä Ria enää vaan ravasi, oli sen verran puhki. Uskalsin ottaa kamerankin käteen ja nappasin pari kuvaa matkalta :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti